Behind the Throne

JOHDANTO

Kenellekään, joka on tutustunut viljapeltokuvioihin, ei liene epäselvää, että ainakin osa kuvioista on ihmisen tekemiä.[1] Kun tiedämme, että osa kuvioista on ihmisen muodostamia, herää tietenkin epäilys, että kaikki kuviot ovat ihmisten tekemiä. Miksi edes lähtökohtaisesti olettaakaan muuta? Asiaa ei helpota se, että kuvioiden monimutkaisuus on näyttänyt lisääntyvän kahdeksankymmentäluvulta eteenpäin, jota havainnollistaa alla oleva kuva.

 


Kuva 1. Kuvioiden monimutkaistuminen 1980-luvulta 1990-luvulle

 

 

Viljapeltokuvioista on tietysti havaintoja paljon kauempaakin historiasta, ainakin 1600-luvulta lähtien (kuva 2), joten äsken mainittu väite ei ole ihan sopusoinnussa tämän tiedon kanssa.[2]


Kuva 2. 1678 pamphlet on the "Mowing-Devil". [3]

Tässä artikkelissa ei kuitenkaan syvennytä sen enempää viljapeltokuvioiden historiaan tai siihen kuka milloinkin on ilmoittautunut kuvioiden tekijöiksi. Tarkoitus on tutkia ainoastaan kuvioista raportoitujen ominaisuuksien olemassa oloa. Sen lisäksi arvioidaan sitä ovatko nuo ominaisuudet toteutettu tai edes mahdollista toteuttaa ihmisteknologialla.

 

VÄITETYT OMINAISUUDET

Englantiin Stone Hengen viereen ilmestyi vuonna 1996 kuvio nimeltä Julia Set (nimi tulee matemaattisesta fraktaalista[4]). Kuvio on yksi parhaiten dokumentoituja ja sen väitetään ilmaantuneen kirkkaassa päivänvalossa n. 40 minuutin aikana. Aika-arvio perustuu pääasiassa alueella lentäneen lentäjän lausuntoon.[5] Kuvio koostuu 149 erikokoisista ympyröistä ja on noin 280 metriä pitkä.[2][5]

Milk Hilliin, Englantiin ilmestyi vuonna 2001 vielä massiivisempi kuvio (kuva 3) keskellä yötä, kaatosateessa. Kuvio on n. 220 metriä halkaisijaltaan ja se koostuu 409 ympyrästä.[3] Kuvion tekijäksi on ilmoittautunut John Lundberg[6] circlemaker:stä[1]. Mitään varmuutta tekijästä ei tietenkään ole, sillä aivan kuten terrori-iskuissakin, tekijöiksi voi ilmoittautua kuka vain. Motiiveja varmasti riittää.

 


Kuva 3. Milk Hill, Wiltshire, England, 2001[3] 

Tekoaika ei ehkä ole vakuuttavin ominaisuus, mutta kuvioista on havaittu paljon muitakin ominaisuuksia, joilla argumentoidaan sitä, että kuviot eivät olisi ihmisen tekemiä. Freddy Silva on tutkinut kuvioita pitkään ja kirjoittanut kirjan ”Secrets in the Fields: The Science and Mysticism of Crop Circles”, jossa hän luettelee erilaisia joitain tekijöitä, joilla ”aidon” kuvion erottaa ihmisen tekemästä: [7]

 

  1. Kerroksittainen rakenne, pyörteet eri suuntaan eri kerroksissa
  2. Ilmarako alimman kerroksen ja maan välissä
  3. Kuviosta löytyneet kalkkipallot ehjiä
  4. Korret taivutettu pehmeästi kaarelle
  5. Eläimet ja hyönteiset välttävät kuviota
  6. Elektroniset häiriöt kuvion sisällä (laitteet lakkaavat toimimasta)
  7. Säteilyä kuviossa

Viljapeltokuvioista ei ole helppo löytää mitään tieteellistä dokumentointia, joka vahvistaisi aukottomasti kaikki edellä olleet väittämät. Tämä on hyvin ymmärrettävää ilmiön luonteen takia. USA:ssa on kuitenkin ainakin yksi tutkimusryhmä, BLT Research team[2] (myöhemmin mainitaan nimellä BLT), joka tutkii tieteellisesti viljapeltokuvioita. BLT on julkaissut useita vertaisarvioituja tutkimuksia viljapeltokuvioista.  

 

a) Kerroksittainen rakenne, pyörteet eri suuntaan eri kerroksissa

”Aidoissa viljakuvioissa vilja on kaadettu usein monessa kerroksessa, ja siten, että yksi kerros on kaadettu esim. myötäpäivään, ja seuraava kerros vastapäivään, ja sitten seuraava kerros taas myötäpäivään. Tällaisia kerroksia on löytynyt jopa viisi. Ihmisen tekemässä kuviossa tällaista ei esiinny.”[7] 

BLT:n tutkimuksissa kerroksittainen tulee esille erimerkiksi kenttäraportissa vuodelta 2008[8] kun taas kerroksissa eri suuntiin lakoontuva vilja tulee esille laboratorioraportissa vuodelta 1999.[9] Ensin mainitussa raportissa ei kerrota miten kerroksittainen rakenne ilmenee, mutta vaikea äkkiseltään myöskään keksiä muutakaan tapaa, kuin että vilja on lakoontunut eri suuntiin eri kerroksissa.

Vähemmän tieteellisenä esimerkkinä harrastelijaporukan ylläpitämä yhteistö ukcropcircles raportoi myös vastaavan kerroksittaisen rakenteen ja eri suuntaan eri kerroksissa kaadetun viljan Fosburyssä, Wiltshiressä vuonna 2010.[10] Harrastelijaporukka ei tietysti ole saanut välttämättä tutkijakoulutusta, joten jääköön heidän havaintonsa uskottavuus lukijan vastuulle.

Eri suuntiin eri kerroksissa lakoontuva vilja on hyvin vakuuttava ominaisuus, jota on vaikea väärentää ilman hyvin kehittynyttä tekniikkaa. Sen lisäksi noissa mainituissa BLT:n raporteissa vilja ei ollut murtunut taittokohdasta, vaan vuoden 2008 raportissa vilja oli pehmeästi taittunut kaarelle ja toisessa raportissa taittokohdissa oli ”purkautumiskanavia” (expulsion cavities)[11][12], joista molemmat jo itsessään ovat hyvin mielenkiintoisia ja omituisia ominaisuuksia.

 

b) Ilmarako alimman kerroksen ja maan välissä 

”Alimman kerroksen ja maan välille jää sen verran ilmavaraa, että tutkija voi työntää kätensä maan ja alimman kerroksen väliin. Ihmisen tekemässä kuviossa vilja on maassa kiinni, koska se on väkisin painettu maahan asti.”[7] 

Tästä väitteestä ei löydy mitään tarkempaa tutkimusmateriaalia, muuta kuin se mitä Internetissä olevista valokuvista voi päätellä. Väitteestä d, ”korret taivutettu pehmeästi kaarelle”, voidaan kuitenkin päätellä, että ”aidoissa” kuvioissa viljaa ei ole mekaanisesti lytätty maahan sitä taivutettaessa, vaan se on nimenomaan ”pehmeästi” taipunut viljan solmumaisista nivelkohdista 45-90 astetta

 

c) Kuviosta löytyneet kalkkipallot ehjiä 

Englannin maaperässä on ainakin tietyillä paikkakunnilla maassa pieniä kalkkipalloja tai -kuulia, jotka ovat niin hauraita, että lapsikin voi rikkoa niitä sormillaan. Aidoissa viljakuvioissa nämä kalkkipallot ovat ehjiä, kun ihmisen tekemissä ne ovat murskautuneet kuvioita tehdessä.” [7] 

Väitteen b ohella tämä on toinen väite, johon ei tätä artikkelia kirjoitettaessa ole löytynyt mitään oikeaa tutkimustietoa.  

 

d) Korret taivutettu pehmeästi kaarelle 

”Aidoissa kuvioissa on usein havaittu, että korret ovat taivutettu pehmeästi kaarelle, ikään kuin sulaa lasia olisi taivutettu ja muokattu. Ihminen ei pysty taivuttamaan viljaa pehmeästi samalla tavalla katkaisematta korsia, eikä kukaan ole pystynyt toistamaan ilmiötä.” [7] 

Tämä ominaisuus on erittäin hyvin dokumentoitu BLT:n sivuilla. Läheistä sukua tälle on myös väitteessä a mainittu purkautumiskanava, joka sekin on vastaavasti hyvin dokumentoitu.

Pehmeä taittuminen tapahtuu lähes poikkeuksetta viljan solmumaisessa nivelkohdassa, murtamatta viljaa. Vilja on myös toisinaan venynyt sekä pituus että leveyssuunnassa tällaisesta nivelkohdasta. Mikroskooppisella tasolla tarkasteltaessa on myös havaittu, että nivelkohdassa kasvin solut ovat laajentuneet.

Kun viljan luonnollinen taipuminen suljetaan pois (esimerkiksi valon ja maan vetovoiman aiheuttama taipuminen), vilja on taittunut kuvioissa 45-90 astetta. Taipuminen voi ilmetä kaikissa nivelkohdissa, mutta on tyypillisesti toisessa, kolmannessa ja neljännessä solmukohdassa kasvin vartta alaspäin mentäessä. Joskus taipumista on tapahtunut myös varressa, aivan sen alaosassa, jossa kasvi tulee maanpinnalle. ”Aidoissa” kuvioissa myös varren taipumiselle tyypillistä on se, että varsi ei ole murtunut.[12]


Purkautumiskanavat esiintyvät myös viljan nivelkohdissa, yleensä toisessa nivelessä alaspäin mentäessä, mutta uusimmissa kuvioissa myös kolmannessa ja neljännessä nivelkohdassa, kuin myös aivan ylimmässä nivelkohdassa. Näiden purkautumiskanavien ajatellaan johtuvan siitä, että kasvin sisällä oleva kosteus purkautuu höyrynä ulos kyseisistä kohdista, koska ne altistuvat mikroaaltosäteilylle tai jollekin sen tyyppiselle energialähteelle.[13][14][15][16]

Kaikki nämä edellä mainitut fyysiset muutokset ovat BLT:n tutkimusten mukaan tilastollisesti vähintään 95 prosenttisesti merkittäviä.[12] Ja merkittäviltä mainitut ominaisuudet kuulostavatkin. Muutama ihmetyksen aihe ominaisuuksista ja niitä koskevista hypoteeseista kuitenkin löytyy. Jos paikalla on mikroaaltosäteilylähde, on outoa miksi kasvin sisällä oleva vesi purkautuu ainoastaan kasvin nivelkohdista. Tätäkin on kuitenkin tutkittu tavallisessa kaupallisessa mikroaaltouunissa laittamalla kasvi 20-30 sekunniksi sinne. Tämä tekee joko kasvin kuiduista elastisempia yläosasta tai räjäyttää reikiä alemmaksi mentäessä kasvin solmukohtiin.[12

Mutta jotta kasvin sisällä olevan veden saa höyrystymään, täytyy mikroaaltosäteilylähteen olla myös hyvin voimakas intensiteetiltään, jottei säteily absorboidu pelkästään maahan. Voimakas ja ”suojaamaton” mikroaaltolähde, kuten magnetroni on taas hyvin vaarallinen laite henkilölle joka haluaa tehdä kuvioita harrastusmielessä. Kuten BLT:n sivuillakin todetaan, on epätodennäköiseltä, että kukaan pystyisi väärentämään pehmeää taipumista tai purkautumiskanavia viljapeltokuvioon, ja tässä ei myöskään olla todistettavasti onnistuttu. Mitään yksiselitteistä tieteellistä selitystä näille ominaisuuksille ei toistaiseksi ole olemassa.  

 

e) Eläimet ja hyönteiset välttävät kuviota 

”Tunnusomaista aidoille kuvioille, eli piktogrammeille, on myös se, että kaikenlaiset eläimet välttävät niitä, jopa kärpäset ja hyönteiset. Silva kertoo esim. kissasta, joka oli täysin rauhallinen kuvion ulkopuolella, mutta kun se laitettiin viljakuvioon, se joutui lähes paniikkiin ja etsi välittömästi ulospääsytietä. Tultuaan pois kuviosta, kissa rauhoittui taas.” [7]

Mitään tieteellistä vahvistusta asialle ei ole, mutta BLT:n sivuilla tästäkin kerrotaan. Hanhilauman on nähty hajaantuvan juuri kuvion yläpuolella ja yhdistyvän V-muodostelmaan taas kuvion jälkeen. Hirvieläimen on nähty kiertävän kuvio kun se on ”tukkinut” sen vakituisen vaellusreitin. Maanviljelijät raportoivat säännöllisesti kun karja ammuu ja/tai koirat haukkuvat yöaikaan kovaäänisesti. Joillakin pelloilla koirat kieltäytyvät menemästä kuvioihin kun taas toiset koirat ovat tulleet kipeiksi oltuaan kuvion sisällä. Jossain tapauksissa koiriin ei ole tullut mitään vaikutuksia kuviosta.

Myös ihmiset ovat raportoineet kuvioiden vaikutuksista. Näillekään ei ole mitään tieteellistä vahvistusta, mutta näyttää kuitenkin siltä, että monet saavat kuvioista epätavallisia fyysisiä vaikutuksia – erityisesti kun kuvio on suhteellisen uusi. Nämä vaikutuksia ovat mm. epämiellyttävät päänsärky, huimaus, sekavuus, sydämentykytykset, pelkotilat ja toisaalta taas euforisemmat voimakas ”rauhan tunne”, ilontunne, ykseyden ja rakkauden kokeminen. Vuonna 1996 yli tusina naisia raportoi kuukautishäiriöistä vierailtuaan Julia Set –kuviossa. Jotkut kuulevat kuvioissa myös outoja ääniä, kuten ”elektronista surinaa” ja jotkut jopa askelten ääniä vaikka ovat yksin kuviossa.


Mikäli kyseiset havainnot pitävät paikkaansa, on äärimmäisen epätodennäköistä, että kuvioita tekevät ihmiset pystyisivät vielä nuokin ominaisuudet lisäämään kuvioon. BLT:n mukaan fakta on kuitenkin, että suuri määrä ihmisiä, jotka ovat viettäneet paljon aikaa kuvioissa, ovat kokeneet yhden tai useampia näistä havainnoista. Kaikissa kuvioissa näitä ominaisuuksia ei ole, eivätkä kaikki niitä koe vaikka olisikin, mutta erityisesti uusissa kuvioissa niitä havaitaan. Liekö se merkki siitä, että niissä on vielä jotain ”energiaa” jäljellä.[17]

Joka tapauksessa, tieteellinen näyttö antaa odottaa vielä itseään…  

 

f) Elektroniset häiriöt kuvion sisällä (laitteet lakkaavat toimimasta) 

”Silvan mukaan tunnusomaista oikeille viljakuvioille on myös kaikenlaiset elektromagneettiset häiriöt, jotka vaikuttavat paitsi elektronisiin laitteisiin, myös ihmisiin. Nykyisin on olemassa runsaasti todistusaineistoa siitä, että esim. kamerat lakkaavat toimimasta, paristot tyhjenevät välittömästi tai miltei välittömästi kuvion sisällä, nauhurit eivät toimi jne. Silvan kirjassa kerrotaan myös eräästä lentäjästä, joka lopuksi kieltäytyi lentämästä tietyn viljakuvion ylitse, koska se aiheutti joka kerta moottorihäiriön. Kun Sky TV oli tekemässä dokumenttia viljakuvioista, erään maanviljelijän piti ajaa leikkuupuimuri viljakuvion halki, mutta siihen mennessä moitteettomasti toiminut puimuri sammui heti, kun se tuli kuvion kohdalle. Kun BBC puolestaan haastatteli erästä henkilöä kuvion sisällä, niin nauhurin nopeus lisääntyi itsestään niin, ettei puheesta enää saanut selvää. Kun nauhuria kokeiltiin kuvion ulkopuolella, se toimi moitteettomasti, ja kun sitä taas siirrettiin kuvion sisälle, sen nopeus lisääntyi taas. Myös ITV-yhtiö päätti haastatella erästä henkilöä saman kuvion sisällä samana päivänä, mutta pystyi käyttämään lähetyksessään vain pienen osan haastattelusta, koska suurimmassa osassa haastattelunauhassa oli jonkinlaisia häiriöitä, eikä sitä voitu käyttää.” [7] 

Ilman kunnollisia lähdetietoja ja todisteita edellä mainitut tapaukset kuulostavat enemmänkin urbaaneilta kaupunkilegendoilta kuin reaalimaailman ilmiöiltä. Ja sellaisina niitä on tulkittavakin, edellä mainituista syistä.

Elektronisista häiriöistä kuvioiden sisällä ei ole mitään tieteellistä näyttöä, mutta BLT:n mukaan on raportoitu lukemattomia tapauksista joissa puhelimet, kamerat, nauhurit, traktorit lakkaavat toimimasta kuvion sisällä. Joka kesä raportoidaan monia tapauksia, joissa sekä ammattilaisvalokuvaajien että kuvioon ensikertaa menevät kuvaajien kamerat lakkaavat toimimasta. Monissa tapauksissa kännykät lakkaavat toimimasta kuviossa, mutta heti kun tullaan kuviosta pois, kännykät toimivat taas täydellisesti. On myös useita tapauksia, joissa TV-kamerat ovat lakanneet yht’äkkiä toimimasta kuvion sisällä. Joskus kamerat lakkaavat myös toimimasta kun kuvion yli lennetään lentokoneella. Yhtä tällaista dokumentoitua tapausta kuvaillaan BLT:n sivuilla hyvin yksityiskohtaisesti, jossa ammattilaisvalokuvaaja on helikopterissa kuvaamassa mukanaan sekä digitaalikamera että 35 mm kamera. Aina kun kopteri menee alemmaksi (eli lähemmäksi kuviota), digitaalikameran kuva menee huonommaksi ja lopulta häviää kokonaan. Samoin kävi 35 mm kamerasta teetetyille kuville. Kun kopteri nousee taas ylemmäksi, kuva palaa normaaliksi. Sama toistuu uudelleen kun kopteria taas lasketaan. [17]

Vaikka elektroniset häiriöt ovat hyvin yleisiä havaintoja kuvioiden sisällä, niin niiden syntymekanismista tai yhteyksistä kuvioon ei voida vielä näiden (pääasiassa uskon varaan jäävien) lähtötietojen perusteella tehdä johtopäätöksiä, jotka kestäisivät lähempää tieteellistä tarkastelua. Tieteellisen näytön puutteesta huolimatta elektroniset häiriöt kuvioiden sisällä on hyvin ahkerasti raportoitu ominaisuus, jota ei voi myöskään ohittaa olan kohautuksella, vaan se vaatii tarkempaa tutkimista.  

 

g) Säteilyä kuviossa 

”Amerikkalainen ydinfyysikko Marshall Dudley on analysoinut viljakuvioista otettuja maaperänäytteitä ja on todennut suuria vaihteluja alpha-säteilyssä. Arvot ovat vaihdelleet 27 prosentista normaalitason alapuolella 198 prosenttiin normaalin yläpuolella.” [7]

Marshall Dudleyn tutkimukseen viitataan hyvin usein viljapeltokuviokeskusteluissa. Hänen koulutusta ei pysty näillä tiedoilla varmistamaan, mutta näyttäisi tosiaan siltä, että väittämä pitää paikkaansa säteilylukemista. Dudley ja Chorost tutkivat vuonna 1991 Englantilaisen viljapeltokuvion maaperänäytteistä lyhytikäisiä radionuklideja. Yksi näyte emittoi alfasäteilyä 198 % ja beetasäteilyä 48 % ja toinen näyte 45 % alfasäteilyä ja toinen 57 % beetasäteilyä enemmän verrattuna kontrollinäytteeseen.[18] Säteilyvaihtelut voivat johtua myös radonista mutta tutkimuksessa päätellään, että vaihtelut olisivat liian suuria kuuluakseen normaaliin vaihteluun maaperässä. Tutkimuksessa maaperästä on löytynyt kolmetoista radioaktiivista isotooppia, joiden luonnollinen ikä on vain muutama päivä.

Edellisissä väittämissä on spekuloitu myös sähkömagneettisen säteilyn olemassa ololla (mikroaalloilla). Nämä kaikki säteilymuodot odottavat vielä tarkempia tutkimuksia, mutta edellä esitelty sähkölaitteiden häiriintyminen on tietysti jonkunlainen indikaatio ja epäsuora indiisi ulkoisesta häiriösäteilystä. 

 

MUITA OUTOJA ANOMALIOITA

 

Valopallot

Kuvioissa on myös muita mielenkiintoisia väitettyjä ominaisuuksia, jotka sopivat ”aidon kuvion” hypoteesiin. Yksi näistä on valopallot (BOL, ”Ball of Light”). Siitä lähtien kun ihmiset alkoivat kiinnittää huomiota viljapeltokuvioihin, myös valopalloista alettiin raportoida. Palloja on erikokoisia (yleensä tennispallosta jalkapalloon kokoluokkaa), niitä nähdään sekä päivällä että yöllä ja niitä on jopa saatu videollekin. Englannissa 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa havaittiin usein jalkapallon kokoisia valoja leijumassa laaksojen yllä lähellä Alotn Barnesin peltoja. Näitä havaintoja tehtiin niin usein, että paikalliset antoivat niille nimeksi ”Amber Gamblers”. BLT:n sivuilla kerrotaan tapauksesta, jossa valopalloa kuvattiin videolle, kun samaan aikaan taivaalla lentänyt haukka luuli kohdetta ”päivälliseksi”. Haukka lähti syöksymään kohti palloa, mutta tajusi matkalla, että ehkä se ei olekaan mitään syötävää. Tästä tehtiin johtopäätös, että pallo ei ollut mikään heijastus vaan kolmiulotteinen objekti.[17]

Toinen tapaus on Loganista Utahista vuodelta 1996. Tuolloin nähtiin tusinan verran 2-3 tuumaa halkaisijaltaan olleita valopalloja ”tanssimassa” tunnin ajan ja näistä palloista saatiin jopa valokuva.[19] Useimmiten valokuvaajat eivät itse näe näitä valopalloja, jotka ilmestyvät heidän valokuviinsa, mutta poikkeuksiakin on. BLT:n mainitsee myös, että on muutama tapaus, joissa on jopa raportoitu sellaisesta, että kaksi kameraa on tähdätty ja laukaistu samaan aikaan ja molempiin on tallentunut sama valopallo, mutta kun tarkempia lähdetietoja ei ole saatavilla, asia jää uskon varaan.[17]

Kuten on hyvin tunnettua, pieni määrä pölyä, tuhkaa tai liian lähellä oleva hyönteinen kuvassa saa aikaan samanlaisia ”valopalloja” mitä on kuvattu, samoin kuin heijastukset salamasta. Kaikkia kuvattuja valopalloja ei kuitenkaan voi yksiselitteisesti selittää edellä mainitulla teorialla BLT:n mukaan. Kaikkein mielenkiintoisin ja samalla uskomattomimman kuuloinen silminnäkijätapaus sattui vuonna 2001, jota BLT:n johtaja Nancy Talbott oli myös todistamassa. Tuolloin hän näki, kun kolme valopylvästä kiersi pellolla ja samalla pellolle syntyi uusi kuvio. [20] 

 

Itäminen

Kuuluisan Julia Set –peltokuvion laboratoriotutkimukset paljastivat mielenkiintoisia ominaisuuksia kuviossa. Näitä muutoksia olivat mm. 22 % painonkevennys kuvion sisällä olevissa siemenissä, taimen kasvunopeus 1/5 normaalista sekä itämisessä 48-72 h viive.[21]

Näitä samoja itämiseen liittyviä ominaisuuksia on löydetty muistakin kuvioista ja BLT on jakanut ne neljään osaan:

1. Kasvi ja kasvin kudos jatkaa normaalisti kasvuaan, mutta siemenen kehittyminen joko pysähtyy kokonaan tai heikentyy merkittävästi
2. Kun kuvio ilmestyy nuorelle pellolle jossa siemenet vielä muodostuvat, siemenen alkiot eivät kasva normaalisti. Siemenistä tulee kontrollinäytteitä pienempiä ja kevyempiä.
3. Kun kuvio ilmestyy hieman vanhemmalle pellolle, jossa alkiot ovat kasvaneet täysin tai lähes täysin valmiiksi, siemenet ovat taas visuaalisesti kitukasvuisia ja painavat vähemmän kuin kontrollinäytteet. Näiden siementen itäminen vaihtelee.
4. Jos kuvio ilmestyy ”kypsälle” pellolle jossa siemenet ovat jo täysin muodostuneet, kuviosta otetut siemenet tuottavat merkittävän tilastollisen poikkeaman kasvutahdissa, verrattuna kontrollinäytteisiin. Kasvuvauhti voi olla jopa viisi kertaa nopeampaa kontrollinäytteisiin verrattuna.[12] 

 

Ei-geometriset kuviot

Joskus kuviot eivät ole geometrisesti muodostuneita, vaan enemmänkin kaoottisen tai ”sattumanvaraisen” muotoisia. Näitä kuvioita on muodostunut sekä sellaisiin peltoihin, joissa on ollut myös geometrisia kuvioita että sellaisiin, joissa ei ole muita kuvioita. Sään aiheuttamia tuhoja on tarjottu yhdeksi selitysvaihtoehdoksi, mutta vuonna 1997 tehty kontrollitutkimus paljasti, että niissä ei ollut yhtään tyypillistä kasveihin liittyvää anomaliaa.[12][22] 

 

Magneettinen materiaali maaperässä

Vuonna 1993 Cherhillistä, Englannista, löydettiin lasimaista rautaa, jonka arveltiin olevan peräisin meteoriitista, sillä kuvio muodostui meteorikuuron aikana. Tämä aine oli heterogeeninen seos oksideja (hematiittia ja magnetiittia), jota oli jopa sulautunut kasvien kudokseen. Tämän tapauksen jälkeen BLT alkoi kerätä säännöllisesti maaperänäytteitä ja kuvioiden maaperästä on usein löydetty 10-40 mikronia halkaisijaltaan olevia kuulia ja epäsäännöllisesti ne ovat olleet puhdasta rautaa. Joskus on myös löydetty magneettisia klustereita näitä kuulia. Useimmiten nämä voimakkaasti magneettiset kuulat ovat kuvion reunoilla tai vähän sen ulkopuolella, jonka arvellaan johtuvan keskipakoisvoimasta. BLT spekuloi plasmasta johon liittyy voimakas magneettikenttä ja tämä spiraalimainen plasmapyörre heittäisi kuulat kuvion reunoille.[23][24] 

 

TEORIOITA

Jotkut tieteenharjoittajat ovat myös innostuneet viljapeltokuvioista ja tarjonneet niihin omia teorioitaan. Tohtori Eltjo Haselhoff on kirjoittanut kirjan ” The Deepening Complexity of Crop Circles”, jossa hän listaa Silvan tyyliin viljapeltokuvioiden ominaisuuksia, joista erottaa ihmisen tekemän ja aidon kuvion.[25] Hän on opiskellut fysiikkaa Hollannin Twenten teknillisessä yliopistossa. Viljapeltokuviota hän tutkinut 1990-luvun alusta lähtien ja kirjan lisäksi häneltä on syntynyt myös vertaisarvioitu julkaisu, jossa hän ehdottaa Talbottin ja Levengoodin aikaisempaan tutkimukseen[16] pohjautuen, että viljapeltokuviot aiheutuvat pistemäisestä elektromagneettisesta lähteestä, joka on kuvion yläpuolella.[26]

Myös suomalainen fysiikan tohtori Matti Pitkänen on vakuuttunut BLT:n sivuilla olevasta tieteellisestä materiaalista ja hän on myös kirjoittanut julkaisun kuvioihin liittyen. Pitkänen spekuloi vaihtoehdolla, että pelloilla havaitut plasmapallot (eli valopallot) ovat viimekädessä eläviä.[27][28] 

 

YHTEENVETO

Edellä esitettyjen tutkimusten valossa näyttää siltä, että kuvioiden oikea luonne on edelleen suurelle yleisölle lähes täysin tuntematon. Yksinkertainen mekaaninen kuvion ”väärentäminen” ei riitä selittämään kaikkia havaintoja, joita näissä tutkimuksissa on ilmennyt, joten tutkittavaa riittää vielä paljon mikäli kuvioiden alkuperä halutaan selvittää.

 

LÄHTEET
 

  1. Circlemakers. Saatavissa: http://www.circlemakers.org/ [Viitattu 6.2.2011].
  2. BLT Reasearch Team, inc. Saatavissa: http://www.bltresearch.com/ [Viitattu 6.2.2011].
  3. Crop Circles. Wikipedia. Saatavissa: http://en.wikipedia.org/wiki/Crop_circles [Viitattu 6.2.2011].
  4. Julia Set. Wikipedia. Saatavissa: http://en.wikipedia.org/wiki/Julia_set [Viitattu 6.2.2011].
  5. Eye witness to the formation of a crop circle opposite Stonehenge. Colin Andrews. http://www.colinandrews.net/JuliaSetStory.html [Viitattu 6.2.2011].
  6. John Lundberg. Wikipedia. Saatavissa: http://en.wikipedia.org/wiki/John_Lundberg [Viitattu 6.2.2011].
  7. Secrets in the Fields: The Science and Mysticism of Crop Circles, F. Silva. Kirja-arvostelu, B. Borg. UFO-Finland Ry. Saatavissa: http://www.ufofinland.org/index.php?id=3&pid=1152 [Viitattu 6.2.2011].
  8. Two more interesting formations on Vancouver Island, British Columbia – July, 2008. Field Report. BLT Researcg Team, inc. Saatavissa: http://www.bltresearch.com/fieldreports/august2008a.php [Viitattu 6.2.2011].
  9. Crop formation, Edmonton, Alberta, Canada – 1999. Lab report. BLT Research Team, inc. Saatavissa: http://www.bltresearch.com/labreports/edmonton.php [Viitattu 6.2.2011].
  10. Layering of crop. Ground Report – Fosbury, Wiltshire 17/07/10. Saatavissa: http://www.ukcropcircles.co.uk/?page=circle-report&id=235 [Viitattu 6.2.2011].
  11. Expulsion cavities. BLT Reasearch Team, inc. Saatavissa: http://www.bltresearch.com/images/plantab/s-4sm.jpg [Viitattu 7.2.2011].
  12. Plant abnormalities. BLT Reasearch Team, inc. Saatavissa: http://www.bltresearch.com/plantab.php [Viitattu 9.2.2011].
  13. Blackened Corn Stalks Mission, British Columbia, Canada – 2002. BLT Reasearch Team, inc. Saatavissa:  http://www.bltresearch.com/labreports/mission1.php [Viitattu 9.2.2011].
  14. Levengood. W.C. 1994. Anatomical anomalies in crop formation plants. - Physiol. Plant. 92: 356-363. Saatavissa: http://www.bltresearch.com/published/anatomical.php [Viitattu 9.2.2011].
  15. Levengood, W.C. & Burke, John (1995). "Semi-Molten Meteoric Iron Associated with a Crop Formation". Journal of Scientific Exploration 9:2, 191-199. Saatavissa: http://www.bltresearch.com/published/semi-molten.php
  16. Levengood, W.C. & Talbott, Nancy P. (1999). "Dispersion of energies in worldwide crop formations". Physiologia Plantarum 105:615-624. Saatavissa: http://www.bltresearch.com/published/dispersion.php [Viitattu 9.2.2011].
  17. Other facts. Expulsion cavities. BLT Reasearch Team, inc. Saatavissa: http://www.bltresearch.com/otherfacts.php [Viitattu 9.2.2011].
  18. Dudley, M. & Chorost, M. 1991. The Discovery of Thirteen Short-Lived Radionuclides in Soil Samples from an English Crop Circle. Saatavissa:  http://execonn.com/cropcircles/isotopes.html [Viitattu 9.2.2011].
  19. Crop formation, Logan, Utah, USA – 1996. Lab report. BLT Research Team, inc. Saatavissa: http://www.bltresearch.com/labreports/logan.php [Viitattu 9.2.2011].
  20. Eyewitness report of crop circle being formed in the Netherlands. BLT Research Team, inc. Saatavissa: http://www.bltresearch.com/eyewitness/eyewitness1.php [Viitattu 9.2.2011].
  21. Crop Formation: ”Julia Set”, Stonehenge, UK. Laboratory report no 78. March 20, 1997. Pinelandia Biophysical Lab. Saatavissa: http://www.iccra.org/levengood/CircleScans3/ResearchReport78-20Mar1997-JuliaSetStonehengeUK.pdf [Viitattu 15.2.2011].
  22. Non-Geometric Crop Formations. Other facts. BLT Reasearch Team, inc. Saatavissa: http://www.bltresearch.com/otherfacts.php#nongeom [Viitattu 15.2.2011].
  23. Mangetic material in soils. BLT Reasearch Team, inc. Saatavissa: http://www.bltresearch.com/magnetic.php [Viitattu 15.2.2011].
  24. Levengood, W.C. & Burke, John (1995). "Semi-Molten Meteoric Iron Associated with a Crop Formation". Journal of Scientific Exploration 9:2, 191-199. Saatavissa: http://www.bltresearch.com/published/semi-molten.php [Viitattu 15.2.2011].
  25. The Deepening Complexity of Crop Circles. Kirja-arvostelu, B. Borg. UFO-Finland Ry. Saatavissa: http://www.ufofinland.org/index.php?id=3&pid=1128 [Viitattu 15.2.2011].
  26. Eltjo H. Haselhoff (2001). “Opinions and comments on Levengood WC, Talbott NP (1999) Dispersion of energies in worldwide crop formations. Physiol Plan 105:615-624.” Physiologia plantarum 111: 123-125. Saatavissa: http://www.ecn.org/cunfi/Haselhoff.pdf [Viitattu 15.2.2011]. 
  27. M. Pitkänen (2006). ”Crop Circles and Life at Parallel Space-Time Sheets: Part I”. Saatavissa: http://www.scienceoflife.nl/MPitkanen-CropCircles1.pdf [Viitattu 15.2.2011]. 
  28. M. Pitkänen (2006). ”Crop Circles and Life at Parallel Space-Time Sheets: Part II”. Saatavissa: http://www.scienceoflife.nl/MPitkanen-CropCircles2.pdf [Viitattu 15.2.2011].